maanantai 25. maaliskuuta 2013

Energiakikkareita ja pakkailua

Tänään aloitimme laittamaan reissun varustepuolta ihan konkreettisesti kuntoon. Eilen oli ilmestynyt ahkio makuuhuoneeseen ja tänään se on saanut jo täytettäkin. Töiden jälkeen suuntasimme kauppaan ja ostimme suurimman osan reissun sapuskoista. Kotona aloitimme ruuan kuivatusprojektin, joka jatkuu vielä pitkin viikkoa.

Valmistakin tuli, superherkullisen näköiset energia....hmmm...kikkareet! Kikkareet näyttävät hieman luotaantyöntäviltä, mutta maku on ihan ok ja yhdessä kikkareessa on keskimäärin miljardikaloria. Välipalakikkareita Perämerelle....namskis!

Kikkareet ovat erittäin helppo ja nopea valmistaa, eikä mitään tarkkaa reseptiä ole antaa. Lähtökohtana on maapähkinävoi, jonka sekaan laitetaan proteiinijauhetta ja sitten kaikkea muuta mitä mieleen tulee. Me olemme laittaneet vain semmoisia aineita, jotka eivät ihan heti pilaannu. Tällä kertaa pyrkimyksemme oli saada mahdollisimman täyttävää ja energiapitoista massaa.

Perämeren kikkareet

  • 250g maapähkinävoita
  • heraproteiinijauhetta (ehkä about vajaa desi)
  • proteiini pudding -jauhetta (joku pari rkl)
  • kaakaojauhetta (makeuttamatonta, reilu rkl)
  • soijarouhetta
  • kauraleseitä
  • hunajaa

Huoneenlämpöinen maapähkinävoi notkistuu aika helposti, joten sitä ei kannata lämmittää erikseen. Massassa toimii hyvin myös esim. murot ja myslit, jolloin koostumuksesta saa vähän keksimäisemmän. Kaikki aineet sekaisin ja sitten vaan pyörittelee massasta semmoisia kikkareita tai palleroita, joita itse haluaa. Kikkareista tuli sen verran pehmoisen oloisia, että pyörittelimme niitä vielä kauraleseissä. Lopputulos näyttää ihan ruotsalaisilta cocosbollareilta. Ainakin kaukaisesti. Kikkareet laitetaan jääkaappiin jähmettymään ja siellä ne on myös syytä säilyttää.

Reittisuunnitelma sekä päiväkohtaiset hiihtokilometrit alkavat pikkuhiljaa hahmottumaan. Vaikeuksia tuottaa etenemisnopeuden arvioiminen, sillä kummallakaan ei ole ennestää kokemusta vastaavista olosuhteista. Esteitä ei matkalla tule juurikaan olemaan, mutta tuulen suunnalla tulee olemaan vaikutusta matkanopeuteen.

Jäätä näyttäsi olevan 40-60 cm, joten sen luulisi meitä kantavan, mutta jännitystä lisää suuresti laivaväylän ylitys. Väylän pitäisi jäätyä muutamassa tunnissa laivan menon jälkeen turvalliseksi ylittää suksilla, mutta ajatus kuulostaa silti hurjalta. Jos se tuntuu liian hurjalta, aiomme pysytellä reitin pohjoispuolella, mutta jos rohkeutta (lue hulluutta) löytyy, reittimme kulkee Oulu 2 tai/ja Oulu 3 -majakoiden kautta Hailuodon rannikolle.


Enää alle viikko!

Mari & Markus

4 kommenttia:

  1. Meripelastusjohtaja Mikko Simola Suomenlahden merivartiostosta toteaa, että laivaväylän ylittäneellä parivaljakolla on käynyt hyvä tuuri.

    – Laivaväylät voivat yöllä jäätyä jääsohjoksi ja se saattaa kantaa juuri ja juuri tai sitten ei ollenkaan. En lähtisi kokeilemaan, Simola tietää.

    Meripelastusjohtajan mukaan etenkin kaupunkilaiset lähtevät kauniissa ilmassa kävelemään jäälle kohti aurinkoa, vaikka jään kantavuudesta ei olisi mitään käsitystä.

    – Kannattaisi laittaa lumikengät jalkaan ja suunnata vaikkapa pellolle jään sijasta. Siinä voi nauttia auringosta ihan samalla tavalla.

    eli ei siis laivaväylälle!

    VastaaPoista
  2. Äiti....
    Toi on tapahtunut Helsingissä ja siel on vähän enemmän tota väyläliikennettä ku Oulussa. Meidän on tarkoitus hiihtää umpeen jäätyneen reitin yli, ei hyppiä jäälautalta lautalle.
    Kiitti nyt kuitenniin rohkaisusta :p
    Mari

    VastaaPoista
  3. :) voih, hymyilyttää tää teidän sanailu... Upeita kuvia tuolla, ihan kun olisi itse reissussa!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Korianteri :) Lisää tulee kun taas metsään päästään ja äiti saa taas kauhistella ;)

    Mari

    VastaaPoista