Se on nyt sitten talvi! Kausi avattu Ski Expossa, Helsingin messukeskuksessa.
Ski Expon anti oli odotetunlainen; parasta oli tutut naamat, joiden kanssa jutellessa päivä sujui kivasti. Messut itsessään tarjosi pitkälti untuvatakkia untuvatakin perään. Ja harmittavasti messut tuntuvat kutistuvan vuosi vuodelta. Partioaitan osasto oli koju, joka kehotti: "Tykkä meistä Facebookissa" ja heidän osastonsa löytyikin messukeskuksen sijaan heidän verkkosivuiltaan. Usealla edellisvuosien näyttelleasettajalla ei ollut tänä vuonna tuotakaan vähää. Saimme messuilla kuitenkin nelisen tuntia kulumaan, ilman ainuttakaan bissetaukoa, joten olihan siellä jotain nähtävääkin!
Uusi markkinoille tullut tuote tai pikemmin materiaali, joka oli hyvin messuilla edustettuna, on vettä pelkäämätön untuva. Untuva käsitellään vettähylkiväksi, jolloin untuva ei mene kosteallakaan kelillä kasaan vaan säilyttää hyvän lämmön eristävyyden. Messuilla me hypläsimme Berghausin Hydrodown sekä Milletin Downtek -tuotteita, joissa ainakin lopputulos on suunniteltu samanlaiseksi. Markus on jo varustautunut tähän talveen omalla untuvasadetakilla, joten ehkäpä jossain vaiheessa hänellä on kirjoitettavaakin sen toimivuudesta.
Villa tuntuu jatkavan voittokulkuaan alusvaatteissa ja muissa tekstiileissä. Tuntuu, että villa alkaa olemaan tietynlainen paremmuuden merkki tuotteissa. Jos materiaalissa on käytetty edes vähän villaa, on se automaattisesti villattomaa kilpailijaansa parempi. Ei sillä, että tietty "villahulluus" ei olisi meihinkin iskenyt, mutta yhden materiaalin ylivertaisuudella ratsastaminen myös ärsyttää.
Hyvää tässä villamaniassa on toki se, että tuotteita alkaa löytyä jo muitakin kuin erivärisellä saumurin saumalla varustettuja pitkiä kalsareita. Tästä hyvänä esimerkkinä Mons Royale, jolla on erittäin hyvännäköisiä villa-alusvaatteita ja niiden lisäksi kaupunkiin sopivia puseroita. Heidän valikoima tuntui laajentuneen viime vuodesta merkittävästi.
Toinen selkeä trendi on haalarit. Ne niin ihanat/kamalat haalarit. Pari vuotta sitten tuli One Piece ja perässä lukuisat kilpailijat ihanien/kamalien collegehaalarien kanssa. Nyt ne ovat saaneet jatkoa ihan oikeiden käyttövaatteiden muodossa. Valittavina oli kerrastohaalaria villaisena (mm. Aclima) tai keinokuituisena (mm. Haglöfs), niin miehille kuin naisille. Kerraston päälle oli sitten valittavissa esimerkiksi Haglöfsin kuorihaalaria Vassi Suit tai hieman järeämpänä vaihtoehtona Berghausin Ulvetanna Hydrodown suit. Niistä sitten tykkää ketkä tykkää, loput sitten vihaa. Meistä toinen tykkää.
Sitten meidän joululahjat. Slideskis ovat olleet Joulupukin listalla enemmän ja vähemmän aktiivisesti jo jokusen vuoden. Ne ensimmäiset, mihin ainakin Mari ihastui palavasti, oli Altai Skisin HOK:it jotka ovat lyhyet ja leveät sukset nousukarvoilla. Ne ovat lumikengän ja suksen välimuoto. Luistaa alamäessä paremmin kuin lumikenkä ja pitää ylämäessä paremmin kuin metsäsuksi. Pakkaa on tullut näiden HOK:kien jälkeen tullut sekoittamaan OAC:in Kar -sukset ja nyt meille uutena tuttavuutena OAC:in XCD -sukset.
Nyt hypistelimme kolmea eri mallia ja HOK:it tipahtivat toivelistalta säälimättömästi pois. Käytännössähän ne ovat luistavat lumikegät, joten jos hakee mitään suksen tapaista, tippuu ne listalta pois. Parastahan olisi, jos olisi yksi suksi, joka toimisi niin Etelä-Suomen metiköissä, kuin myös Pohjoisen tunturissa ja olisi helppo nakata autoon mukaan. OAC:in XCD vaikuttaisi olevan lähinnä sitä, mutta se että sen luvataan sopivan niin moneen, herättää epäilyn, onko se ominaisuuksiltaa niin kompromissi, että kiukuttaa. Ja että sama 160 cm pituinen suksi niin Marille kuin Markukselle….ei voi olla molemmilla hyvä! Molemmat OAC:it jäivät kuitenkin kiusaamaan ja jollei Joulupukki tuo suksia näillä puheilla, joudumme varmaankin metsästämään testikappaleet jostain ja tekemään lisää arviointia.
Vaikka sukset jäivätkin ostamatta, ei tyhjin käsin tarvinut messuilta lähteä. Mari löysi itselleen Super Yellowin pingviini-lippapipon ja Markus kolme patukkaa Sahlman-toffeeta viidellä eurolla. Ei mikään turha reissu siis!
Mari ja Markus
